Kaskas Media Oy
0 ilmoitettua yhteydenottoa, 8 aihetta (jakso 1.1.2026–30.6.2026).
Mistä tiedot ovat
Tiedot ovat Avoimuusrekisteristä (avoimuusrekisteri.fi, Valtiontalouden tarkastusvirasto). Rekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta. Tässä on ilmoitusjakso 1.1.2026–30.6.2026. Luvut ovat ilmoittajien omia ilmoituksia sellaisenaan. Yhteydenottojen määrä kertoo, kuinka monta kertaa ilmoittaja on kertonut olleensa yhteydessä johonkin kohteeseen. Se ei kerro, onnistuiko vaikuttaminen. Kaikki vaikuttaminen ei kuulu rekisterin piiriin.
Tiedot ovat Avoimuusrekisteristä (avoimuusrekisteri.fi, Valtiontalouden tarkastusvirasto). Rekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta. Tässä on ilmoitusjakso 1.1.2026–30.6.2026. Luvut ovat ilmoittajien omia ilmoituksia sellaisenaan. Yhteydenottojen määrä kertoo, kuinka monta kertaa ilmoittaja on kertonut olleensa yhteydessä johonkin kohteeseen. Se ei kerro, onnistuiko vaikuttaminen. Kaikki vaikuttaminen ei kuulu rekisterin piiriin.
Vaikuttamistoiminnan kulut edellisenä vuonna
| Henkilöitä vaikuttamistyössä | 0 |
| Henkilötyövuodet | 0 |
| Ulkopuoliset palvelut | 0 € |
| Markkinointi | 0 € |
| Edustus | 0 € |
Aiheet ja yhteydenotot
Tutkimuslaitosten roolin ja toimintaedellytysten vahvistaminen osana eduskuntavaalien 2027 jälkeistä hallitusohjelmaa sekä kansallista TKI- ja innovaatiopolitiikkaa. Tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että hallitusohjelmassa sitoudutaan nostamaan Suomen T&K-menot 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä, vahvistetaan tutkimuslaitosten TKI-kyvykkyyttä ja palvelukykyä, kohdennetaan tutkimuslaitoksille budjettirahoitusta yritysyhteistyötä ja päätöksenteon tukea varten, toteutetaan tutkimuslaitosten esittämä kokonaisturvallisuuden TKI-ohjelma sekä turvataan tutkimuslaitosten rooli osaajapolitiik
Tieteen aseman vahvistaminen julkisessa keskustelussa kohteja eduskuntavaaleja 2027. Tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että tieteen vapaus vahvistuu Suomessa, ja että perustutkimuksen rahoitus säilyy sopeutuspaineista huolimatta vaalikaudella 2027–2031.
Eläinten hyvinvoinnin vahvistaminen osana eduskuntavaalien 2027 jälkeistä hallitusohjelmaa sekä maatalous-, ruokajärjestelmä- ja eläinsuojelupolitiikkaa. Tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että hallitusohjelmassa tunnistetaan eläinten itseisarvo ja oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen, vähennetään tuotantoeläinten määrää hyvinvoinnin parantamiseksi sekä toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi tuotantojärjestelmissä. Näihin sisältyivät esimerkiksi hitaammin kasvavien broilereiden käyttöönotto ja kasvatustiheyden väljennys, eläinten hyvinvointia tukevien tuo
Eläinten hyvinvoinnin vahvistaminen osana eduskuntavaalien 2027 jälkeistä hallitusohjelmaa sekä kansallista eläinsuojelu-, ruokajärjestelmä- ja oikeuspolitiikkaa. Tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että hallitusohjelmaan sisällytetään SEYn keskeiset politiikkasuositukset: turkistarhauksen kieltäminen Suomessa ja EU:ssa, eläinten hyvinvointia koskevan EU-sääntelyn aktiivinen edistäminen, eläinten oikeusturvan kirjaaminen perustuslakiin, porsaiden kastraatiokiellon säilyttäminen, kirjolohille oma hyvinvointiasetus, siipikarjan hyvinvoinnin parantaminen, kotimaisen kasviproteiinituotannon kehittäm
Sivistysalan eduskuntavaalivaikuttamisen viestien kirkastaminen kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja vaalien jälkeisiä hallitusohjelmaneuvotteluja. Työn tavoitteena oli jäsentää Sivistan vaikuttamisen kärjet niin, että ne tukevat vaikuttamista koulutus-, tutkimus-, innovaatio-, teknologia-, maahanmuutto- ja sivistyspolitiikassa. Vaikuttamisen tavoitteena oli, että hallitusohjelmassa vahvistetaan osaamista, teknologista uudistumista ja kriisinkestävyyttä digiajassa; nostetaan koulutus- ja osaamistasoa sekä mahdollistetaan jatkuva oppiminen; turvataan nuorten hyvinvointia ja oppimista.
Työterveyslaitoksen hallitusohjelmavaikuttamisen tavoitteiden ja viestikärkien jäsentäminen kohti eduskuntavaaleja 2027 ja vaalien jälkeistä hallitusohjelmaa. Aiheena oli työelämän laadun, työkyvyn, työterveyden, työturvallisuuden ja työpaikkojen kriisinkestävyyden vahvistaminen osana työllisyys-, tuottavuus-, kasvu- ja turvallisuuspolitiikkaa. Työn tavoitteena oli tukea sitä, että tulevassa hallitusohjelmassa tunnistetaan työpaikkojen merkitys työvoiman saatavuudelle, työssä pysymiselle, nuorten työelämään kiinnittymiselle, mielenterveyden ja psykososiaalisen kuormituksen hallinnalle.
Tutkimustiedon tarjoaminen metsäbiotalouden arvonlisän nostosta ja kokonaiskestävyydestä puolueiden käyttöön puolue- ja tavoiteohjemien sekä hallitusneuvotteluiden 2027 alla.
Nordic Development Fundin työn, roolin ja vaikuttavuuden viestiminen pohjoismaisille päättäjäkohderyhmille osana ilmasto- ja kehitysrahoitusta koskevaa keskustelua. Tavoitteena oli vahvistaa ymmärrystä siitä, miten NDF edistää pohjoismaiden yhteistä ilmastorahoitusta ja tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja resilienssiä kehittyvissä maissa. Työn kohderyhminä olivat mm. pohjoismaiset päätöksentekijät ja sidosryhmät, mukaan lukien suomalaiset ministeriöt, ministeriöiden virkamiehet, kansanedustajat ja muut NDF toimintaan liittyvät päätöksentekoon vaikuttavat tahot.